Lammi ja rautatiet

Lammillakin on ollut rautatie. Vesa Venhon kesäasunnolleen rakentama kapearaiteinen rata tosin purettiin loppuvuodesta 2017. KUVA: Vesa Venhon perikunta.

Juniako Lammilla? Kyllä! Lammin läpi kulkevia rautateitä suunniteltiin 1800-luvun lopussa ja 1900-luvulla, ja kaksi rautatietä on ollut olemassakin. Mommilassa oli lammilaista kartanoa palvellut Lahti–Riihimäki-rataosalla sijainnut seisake.

Lammille rautatie? Suomeen rakennettiin 1800-luvulla rautateitä todella innokkaasti. Suomen ensimmäinen rautatie Helsinki–Hämeenlinna valmistui 1862 ja Pietarin rata 1870. Viime vuosisadan alussa rakennettiin useita sivuratoja, esimerkiksi Toijalan satamarata, Mäntän tehdasrata ja Toijala–Valkeakoski-rata. Vilkkaan rakentamisen lisäksi ratojen suunnitteleminen oli huomattavan vilkasta. Yksi suunnitelma oli Riihimäki–Lammi–Kuhmoinen–Jämsä–Jyväskylä -rata. Lammille oli suunniteltu kuusi asemaa: Kataloinen, Tanttila, Lammi, Evo ja Hoka. Lammin kunnan kiinnostus Jyväskylä-rataa kohtaan jatkui pitkään. Vuonna 1927 rautatietoimikunta sai 8 000 mk hankkeen edistämiseen ja vuonna 1930 summa oli 3 000 markkaa, vielä vuonna 1937 valittiin opettaja F. Salovaara jäseneksi rautatietoimikuntaan. Asiaan palattiin vuonna 1962, kun kunnanhallitus antoi ratahanketta voimakkaasti puoltavan lausunnon Kanta-Hämeen aluesuunnitteluyhdistykselle. 

Vuonna 1914 esillä oli myös Tampere–Kangasala–Lahti-rata. Lammilaisten innostus tähän ratahankkeeseen oli niin suuri, että kuntakokous yksimielisesti päätti ottaa osaa radan rakentamiseen, jos suunnitelma toteutuu. Lammin kunta lupasi 10 000 mk rahaa ja 1 000 jalkapäivätyötä radanrakennukseen Lammin kunnan alueella sekä yhden valmiiksi veistetyn ratapölkyn veroäyriä kohti jokaiselta kiinteistön omistajalta.

Vuonna 1915 Lammin kuntakokous innostui ratahankkeesta, joka oli Harviala Oy:n Janakkalasta Lammin kirkonkylään asti ulottunut kapearaiteinen ratahanke. Lieson kyläläiset ehdottivat, että rataa olisi jatkettu Liesoon ja Kuohijärven rantaan asti. Tähän ehdotukseen kunta suhtautui nuivasti. Lopulta tämäkin hanke kuihtui.

 (Juttu jatkuu kuvan jälkeen.)

Vesa Venhon kesämökillä oli pätkä rautatietä aina vuoteen 2017 saakka. Nyt jäljellä on enää muistot.


Lääkärin unelma – oma juna ja rata

Pääjärven läntisessä perukassa sijaitsevalla helsinkiläisen lääkärin Vesa Venhon huvilalla oli noin
kahdensadanmetrin pituinen rautatie, kaksi veturia ja useita vaunuina käytettyjä telejä. Lammilaisen
lääkärin Veikko Venhon poika Vesa Venho harrasti ilmailua, asekeräilyä, kilpa-ammuntaa,
metsästystä ja erityisesti junia.

Kesämökin ja rantasaunan yhdistävä rata oli Venhon harrastuksen toinen peruspilari, ensimmäinen
oli Jokioisten Museorautatie, jota ylläpitävän yhdistyksen yhtenä perustajana Venho myös
tunnetaan. 14 kilometriä pitkällä museoradalla Jokioisten ja Humppilan välillä liikennöi edelleen
museojuna, Pääjärven saunaradasta on enää jäljet maastossa näkyvissä.

Suorin tie Venhon huvilalta rantaan saunalle on jyrkkää alamäkeä. Rinteen jyrkkyyden vuoksi radasta
oli tarkoitus tulla z-kirjaimen muotoinen. Kulmiin olisi tullut vaihteet, joissa juna olisi vaihtanut
kulkusuuntaansa. Valmistuttuaan rata olisi ollut noin kilometrin pituinen.

Saunarataprojekti oli seurausta kamppailusta, joka käytiin maan ensimmäisen ja ainoan
museorautatien puolesta 1970-luvun loppupuolella. Venho oli yksi neljästä yksityishenkilöstä, jotka
pelastivat osan lakkautetusta Jokioisten rautatiestä. Vesa Venho oli innokas junaharrastaja, joka osti
ensimmäisen veturinsa rahapulassa olleelta Museorautatieyhdistykseltä. Hän siirsi Tampereella
sodan jälkeen valmistetun sotakorvausveturin Lammin mökille rakentamaansa veturitalliin ja
kunnosti sen, myöhemmin hän hankki vielä toisen, pienemmän veturin.

Matkustajavaunuja Venhon oli tarkoitus rakentaa vanhoista propsinkuljetukseen käytetyistä
telivaunuista. Harrastuksen asteesta kertoo se, että hän hankki kokemusta lomittamalla Jokioisten
rautatien veturinkuljettajaa kesällä 1973.

Tällä hetkellä radasta on jäljellä vain talli. Molemmat veturit sekä kaikki raidetarvikkeet lahjoitettiin
Venhon kuoleman jälkeen Jokioisten Museorautatie Oy:lle. Vetureita käytetään Museorautatiellä ja
niitä voi käydä katsomassa Minkiön aseman kapearaidemuseossa.

Rillitiellä puuta Evolta Asikkalaan

Evon metsärata sijaitsi Lammin ja Asikkalan pitäjissä. Sitä käytettiin puutavaran kuljetukseen Evolta Vesijärven rannalla sijainneelle Kailaniemen laiturille. Rata oli käytössä vuosina 1908–1914. Radan pituus oli 23 kilometriä, ja se kulki ensin 17 kilometriä Evon valtionmetsissä.

Helsinkiläinen liikemies Kaarlo Tilander rakennutti Rillitieksi kutsutun radan tarkoituksenaan kuljettaa Evon kruunumetsistä hakatut puut Kailaniemeen Vesijärven rantaan. Tilanderilla oli useampivuotinen hakkuusopimus koivutukkien ja -halkojen hakkaamisesta 900 hehtaarin alueelta Evolta. Hän teki myös sopimuksia Lammin ja Asikkalan alueen yksityismetsänomistajien kanssa. Aluksi radalla käytettiin hevosvetoisia vaunuja, mutta jo vuonna 1909 Tilander hankki kaksi höyryveturia.

Kailaniemessä puut lastattiin proomuihin ja kuljetettiin höyryhinaaja S/S Puuhalla 10 kilometrin päähän Lahteen. Lahdesta suurin osa puutavarasta jatkoi matkaansa Loviisa–Vesijärvi-rautatietä pitkin ja sieltä eri puolille Suomea, ehkä ulkomaillekin.

Vuonna 1911 Tilander perusti Kailaniemen Puutavaraliike Oy:n, joka rakennutti Kailaniemeen sahan. Tälle sahalle tukit tuotiin metsärataa pitkin.

Tilanderin palveluksessa oli Lammilla enimmillään yli 400 henkilöä. Ensimmäisen maailmansodan puhkeaminen 1914 sotki Tilanderin liiketoimet ja hänen sahayhtiönsä teki konkurssin. Samana vuonna rata purettiin. Tällä hetkellä radan linjaus on havaittavissa maastossa muutamassa kohdassa ja Kailaniemessä on näkyvissä joitain perustuksia.

S/S Puuha

Kuvassa vasemmalta Kalle Virtanen, Everet Mäkinen, Aarne Lunden ja Samuel Lunden.
Kuva: Päijänteen Laivurit ry/Matti Nihtilä.

S/S Puuha valmistui vuonna 1909 sen tilaajalle Kailan Höyrysaha Oy:lle Lahteen nimellä s/s Puuha. Laivalla tehtiin hinaustöitä, mutta sillä kuljetettiin myös matkustajia Vesijärvellä ja Etelä-Päijänteellä. Vuonna 1911 omistajaksi vaihtui Kailaniemen Puutavaraliike Oy ja 1915 Pyhäniemen Pyörätehdas. 1918 uudeksi omistajaksi tuli Pyörä- ja Puuteollisuus Oy. 1920-luvulla omistajana oli Oy Hinaaja ja vuonna 1925 aluksen osti Oy Pallas Ab ja laivan nimi vaihtui s/s Puuhasta s/s Pallakseksi. Laivamiehistöä oli kuusi henkilöä. Puuha/Pallas hinasi kahta proomua kerrallaan Kailaniemestä Lahteen. Matka edestakaisin lastauksineen kesti viikon. Pallas toimi höyryhinaajana vielä 1960-luvun alussa, minkä jälkeen se myytiin yksityiskäyttöön. Alus on tänä päivänä Päijänteellä hyvässä kunnossa ja huvialukseksi muutettuna nimellä Pallas. 

Lammilaisella kartanolla oma seisake

Lahti-Riihimäki-rataosalla sijaitseva Mommilan seisake on ollut olemassa ainakin vuodesta 1905 lähtien.
Sen rakentamista vaati Mommilan kartanon silloinen omistaja Alfred Kordelin saadakseen tilansa maitoa markkinoille. Kordelin suunnitteli radan rakentamista kartanoon asti, mutta hanke kuivui joidenkin maanviljelijöiden vastustukseen. Lammin puolella sijaitsevalle kartanolle oli seisakkeelta viitisen kilometriä. Mommilan kartanosta tuotiin aikoinaan paljon maitoa junalla vietäväksi Pietariin ja myöhemmin Helsinkiin. Myöhemmin Mommila toimi vilkkaana asemana, jossa sijaitsi myös kylän posti vielä 1970-luvulla. Nykyisin paikka on taas seisakkeena.

Tapio Välikylä

LÄHTEET

Etelä-Suomen Sanomat, 15.9.1997
Jokioisten museorautatie, Wikipedia, 25.8.2020
Keski-Häme 2.8.2007
Koskue K. 2000. Lammin pitäjän historia III, vuodet 1917–1995.
Lääkärilehti 9/2018
Matti Nihtilä, 26.8.2020, puhelinhaastattelu
Mommilan rautatieasema, Häme-Wiki, 25.8.2020
http://www.paijanteenlaivurit.fi, 25.8.2020

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s

Website Built with WordPress.com.

Up ↑

%d bloggers like this: