Valokuvakirja Lammin raitin vaiheita on julkaistu

Lamminkotiseutu- ja kulttuuriyhdistyksen ensimmäinen suurhanke, valokuvakirja Lammin raitin vaiheita painos ontoimitettu Lammille. Julkaisutilaisuus on ARS Peltolehto -näyttelyn yhteydessä.

Jaakko Rautavirta on erityisen tyytyväinen Lammin raitin vaiheita -kirjan kansikuvaan.

Lammin raitin vaiheita -valokuvakirja sisältää yli sata sivua ja noin 130 valokuvaa Lammin kirkonkylältä ja lähimaastosta. Painosmäärä on 1000. Vanhimmat kuvat ovat vuodelta 1892 ja tuoreimmat kuluvan vuoden keväältä. Kirjan pohjana on Jaakko Rautavirran (s. 19.1.1931) noin 200 historiallista kuvaa käsittävä valokuvakokoelma Lammin kirkonkylästä. Valokuvista tärkeimmät olivat esillä ARS Peltolehto 2018 -kesänäyttelyn yhteydessä. Näyttelyssä Linnaseutu ry:n Ajan patina -hanke videoi Rautavirran selostusta näyttelystä.

Jaakko Rautavirran valokuvakokolman vanhimmat kuvat ovat hänen isänsä Kalle Ebenhard Rautavirran (1891–1971) valokuvat Lammin kirkonkylästä. Kalle Rautavirta toimi sepän ammattissa kirkonkylällä, kuten hänen isänsä ja isoisänsäkin. Hän oli monella tapaa aktiivinen lammilainen.

“Kaiken aikaa kuulin myös kuviin liittyviä tarinoita isältäni. Hän tunsi kaikki henkilöt, jotka kirkonkylässä vaikuttivat 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Muistan, kuinka joskus 1960-luvulla istuimme isäni ja Huovilan talon isännän Martti Huovilan kanssa meillä pöydän ääressä ja kävimme vanhoja valokuvia läpi. He kertoivat kirkonkylän vanhoista rakennuksista ja kirkonkylän palosta. Kirjoitin tietoja muistiin ja piirsin havainnekuvia muun muassa isäni kodista, joka paloi 1918”, Jaakko Rautavirta kertoo.

Matti Siivonen ja Jaakko Rautavirta valitsemassa kuvia Lammin raitin vaiheita -kirjaa varten.

Kokoelmaansa Rautavirta on täydentänyt vuosikymmenet. Kokoelma on täydentynyt lahjoituksilla, muun muassa postimerkkiliikkeistä ja huutokaupoista ostetuilla ja eri kokoelmista löydetyillä valokuvilla.

Kirkonkylällä varttuneena hän on keskittynyt keräämään kuvia Lammin kirkonkylän raittista ja lähialueilta. Kokoelman kuvista ikonisimmat löytyvät monen historiateoksen kuvituksesta. Lammilaiset historia-aiheisten kirjojen kokoajat ovat hyvin usein kääntyneet hänen puoleensa, kun kuvia on tarvittu. Rautavirta on itsekin ollut joidenkin historiakirjojen toimikunnissa mukana. Kuviaan hän on antanut myös Hämeenlinnan historiallisen museon käyttöön.

“Tässä työssä huomasin, miten tärkeää on kerätä vanhoja valokuvia ja saada niitä talteen”, sanoo Rautavirta.

Matti Siivonen on myös Lammin kirkonkylän poikia, ja vuoden 1990 paluumuuttaja. Välissä hän asui pääkaupunkiseudulla ja toimi valokuvausalalla. Rautavirran ja Siivosen tiet kohtasivat joskus 1990-luvulla, jonkun valokuvaprojektin vuoksi. Kumpikaan ei enää muista minkä. Tuolloin alkoi myös yhteistyö vanhojen valokuvien etsimisessä ja tallettamisessa.

“Idea kirjasta on elänyt varmaankin toistakymmentä vuotta. Havahduimme ajatukseen, kun kuvia alkoi olla paljon. Totesimme jo varhain, että meiltä kahdelta kirjan kirjoittaminen ei onnistu. Aihe vaati rajaamista ja alue tuntui hajanaiselta”.

Jaakko Rautavirta signeeraa yhteistyökumppaneiden kappaleita kirjasta Lammin raitin vaiheita.

Toimittaja Susanna Mattila houkuteltiin mukaan, kun oli ilmennyt, että tekijänoikeudet ovat vanhentuneet valtaosasta Rautavirran kokoelman valokuvista. Suuri osa kuvista on kuvattu sata vuotta sitten ja aiemmin.

“Matti puhui minulle kirjan tekemisestä jo pari vuotta sitten, mutta vetosin tekijänoikeusasioiden selvittämisen vaikeuteen ja silloisiin työkiireisiin. Viime syksynä vastarintani haihtui, ja päätin lähteä hankkeeseen jos onnistun saamaan sille rahoituksen. Tein elämäni ensimmäisen apuraha-anomuksen JOKES-säätiölle, ja yllätyksekseni sain työskentelyapurahan. Alkoi neljän kuukauden ahkera työrupeama”, kertoo Susanna Mattila.

“Työ ei olisi valmistunut tuossa ajassa, jollei pohjatyö olisi ollut niin hyvin tehtynä. Jaakolla on tietokoneellaan valtavat määrät kirjoitettua tietoa valokuviin liittyen. Hän on tehnyt juuri sen, mistä monet vain puhuvat eli tallettanut valokuviin liittyvät tiedot kuvien oheen. Tapasimme viikottain Jaakon luona keskustelemassa kuvavalinnoista ja kirjan rakenteesta. Koronatilanteen estettyä tapaamiset jatkoimme töitä Skype-puheluiden välityksellä”, hän jatkaa.

“Pyrin parhaani mukaan säilyttämään Jaakon ilmaisun tekstissä. Jos luette kirjasta, että jokin talo paloi poroksi, on se varmasti Jaakon käyttämä ilmaisu. Kuvavalinnoissa näkyy kädenjälkeni melko varmasti aina silloin, kun kuvissa on ihmisiä tai eläimiä.”

Kirjan on taittanut graafikko Maarit Vuoritie, joka taittaa myös Lammin Kotiseutulehteä ja on suunnitellut lehden uuden ulkoasun vuonna 2018. Maarit on taittanut lukuisia kirjoja, ja hänen työn jälkensä vakuutti kirjatoimikunnan.

“Maaritin kädenjälki miellyttää silmää. Hän valitsi kirjan henkeen sopivat fontit, eikä mistään ratkaisusta oikeastaan tarvinnut hirveästi keskustella. Ilman Maaritin panosta tuskin olisimme saaneet likikään näin kaunista kirjaa”, Susanna Mattila hehkuttaa.

Kokoelmaa ei ole alun perin kartutettu sillä mielellä, että siitä tehtäisiin joskus painotuote. Tämä tarkoittaa sitä, että ihan kaikki kokoelman valokuvat eivät ole painolaatuisia. Siksi kirjatoimikunta päätyi täydentämään kuvitusta muista kokoelmista saaduilla valokuvilla. Vanhimmat kuvat ovat Museoviraston kokoelmista, vuodelta 1892. Veljekset Karhumäki Oy:ltä ostettiin kertajulkaisuoikeudet kahteen valokuvaan. Keijo Kääriäisen perikunta antoi kertajulkaisuoikeuden kaikkiin Kääriäisen ilmakuviin ilman maksua tukena paikalliselle historiatyölle. Tuoreimmat kuvat ovat keväältä 2020, mutta pääpaino on ennen vuotta 1960 otetuissa valokuvissa.

Yhdistys on saanut tukea kirjan tekemiseen ja painamiseen. JOKES-säätiön Susanna Mattilalle myöntämän työskentelyapurahan lisäksi tukensa antoivat Lammin Säästöpankki, LC Lammi ja Tili- ja yrityspalvelu Timo Virtanen Oy. Nämä tahot osallistuivat kirjan painokuluihin. Kirjan saama rahallinen tuki mahdollisti valokuvien kertajulkaisuoikeuksien ostot. Tuen ansiosta kirjan myyntihinta voidaan pitää edullisena, 25 euroa. Kirjasta saatava mahdollinen tuotto tullaan käyttämään kokonaisuudessaan lammilaisen kulttuuritoiminnan edistämiseen ja tukemiseen Lammin kotiseutu- ja kulttuuriyhdistyksen sääntöjen mukaisesti.

Kirjan julkistustilaisuus pidetään Jaakonpäivänä eli lauantaina 25.7.2020 Peltolehdossa. Vaikka koronarajoituksia onkin purettu, on julkistus päätetty toteuttaa kirjatoimikunnan vanhimman jäsenen ja kaikkien muidenkin turvallisuuden vuoksi kirjan tekemisessä mukana olleiden kesken Peltolehdossa. Tilaisuudesta välitetään livestriimiä Lykyn Facebook-sivulle. Lammin soittokunta esiintyy klo 14, jonka jälkeen alkaa kirjamyynti Maunon kammareissa ja kahvitarjoilu Lykyn teltassa Peltolehdon pihamaalla.

Samalla on mahdollista tutustua ARS Peltolehto – Lammin taidekesä 2020 -kesänäyttelyyn, jota on juuri täydennetty muutamilla Arvo Koiviston veistoksilla.

Hakkalan lampaita Kristiina Walleniuksen arkistosta löytyneessä kuvassa. Taustalla Nybergin rakennuksia, nimismiehen kiinteistö ja viljamakasiini.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s

WordPress.com.

Up ↑

%d bloggers like this: